TUNNETTUJA LAURITSALALAISIA: REINO HELAVUORI

Anja Meilahden 17.2.2013 Lauritsala-talossa pitämä Reino Helavuori -esitelmä:

 

Reino Helavuori.pdf

 

TUNNETTUJA LAURITSALALAISIA: SANTERI JACOBSSON

Irja Metherin 29.1.2012 Lauritsala-talossa pitämä Santeri Jacobsson -esitelmä:

 

Santeri Jacobsson.pdf

 

UUDEN VUODEN PUHE

Hyvät lauritsalalaiset!

 

Vuoden vaihtuessa tulee kuluneeksi 80 vuotta Lauritsalan kauppalan perustamisesta. Vuonna 1932 toimintansa aloittanut Lauritsalan kauppala perustettiin kokoamaan Saimaan kanavan läheisyyteen nopeasti kasvaneet teollisuus- ja asuinalueet omaksi itsenäiseksi kunnakseen. Nuori kauppala sai vaalittavakseen vankat historialliset perinteet kanavan suulle muodostuneena teollisuusyhdyskuntana, jonka oli kyettävä kehittymään modernien tarpeiden mukaisesti. Lauritsalan kauppala ehti toimia 35 vuotta itsenäisenä alueena ennen kuin se lakkautettiin ja liitettiin kuntaliitoksessa osaksi Lappeenrannan kaupunkia vuonna 1967.



Lauritsala on säilynyt virkeänä ja omaleimaisena alueena, jota kannattaa juhlia. Paljon puhutaan myös Lauritsala-hengestä. Lauritsalan juhlavuotta juhlimme näyttävästi koko vuoden.



Vuosi alkaa nyt vuoden vaihtuessa Lauritsala-seuran järjestämällä ilotulituksella Luukkaansalmen sillalta. Ampumisesta huolehtii Lauritsalan VPK ja kustannuksista vastaavat Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan Energia Oy. Parhaita ilotulituksen katselupaikkoja ovat sellaiset, joihin sillan valot näkyvät.



Tammikuussa julkistetaan ”Miun Lauritsala” -valokuvauskilpailu lauritsalalaisille lapsille ja nuorille. Kuvista järjestetään näyttely syksyllä.



Tammikuun 29. päivänä aloitetaan Tunnettuja lauritsalalaisia -luentosarja kertomalla ensimmäisestä kauppalanjohtajasta Santeri Jakobsonista. Luentoja jatketaan pitkin vuotta.



Huhtikuun 20. päivänä Lappeenrannan kaupunginorkesteri tulee pitämään konsertin Lauritsalan kirkkoon.



Lauritsala-seura ja Lappeenrannan kaupunginmuseo tekevät kesäksi valmistuvan Lauritsalan arkkitehtuuri- ja historiallisia kohteita esittelevän kävelykierrosoppaan, jota jaetaan useissa paikoissa kaupunkilaisille ja matkailijoille.



Viime kesänä suuren suosion saavuttanut Kyliltä kartanolle -tapahtuma järjestetään myös tulevana kesänä. Tapahtuman yhteydessä valitaan Vuoden lauritsalalainen.



Syksyllä Lauritsala-seura järjestää kevyen musiikin konsertin, jonka teemana on Lauritsala.



Joulukuun alussa pidetään Lauritsalan kartanolla Joulumarkkinat.



Tässä on lueteltuna osa vuoden tapahtumista. Juhlavuotena tulee siis olemaan runsaasti tarjontaa eri ikäisille asukkaille.



Kasvatus- ja opetustoimen palveluverkkopäivitys Lauritsalan palvelualueen ja lukiokoulutuksen osalta valmistuu alkuvuonna ja esitellään kaupunkilaisille helmikuussa. Päätökset asiasta tehdään maalis-huhtikuussa. Toivon alueen asukkaiden olevan erittäin aktiivisia asiassa, jotta alueelle saadaan järkevät kouluratkaisut ja lukiomme säilyy.



Lauritsalan alue- ja liikekeskuksen kehittämistyö on käynnissä. Työryhmän ja konsulttien esitykset alueen kehittämiseksi esitellään asukkaille toukokuussa. Jotta Lauritsala säilyisi elinvoimaisena ja vetovoimaisena asuinpaikkana ja kehittyisi entisestään, tarvitsemme ehkä radikaalejakin ratkaisuja alueelle. Uskon teidän tutustuvan avoimin mielin työryhmän esityksiin, joiden tarkoituksena on luoda Lauritsalasta todellinen aluekeskus isoilla kirjaimilla.



Pysähtykää hetkeksi miettimään mennyttä vuotta. Sinetöikää muistot lämpimänä sydämeenne ja suunnatkaa avoimin mielin kohti uutta vuotta.



Toivotan teille kaikille hyvää uutta vuotta 2012!

 

(Lauritsala-seuran puheenjohtajan Anne-Maija Laukaksen puhe uuden vuoden tilaisuudessa, jonka järjestivät Lauritsala-seura, Lauritsalan alueen asukasyhdistys ja Lauritsalan seurakunta 31.12.2011 klo 21 Lauritsalan VPK:n pihalla)



 

Lauritsalan juhlavuosi 2012 vastaanotetaan ilotulituksella, kauppalan perustamisesta 80 vuotta

Lauritsalan juhlavuosi vastaanotetaan ilotulituksella, juhlavuoden kunniaksi julkaistaan Lauritsalan kävelykierrosopas

Vuonna 2012 tulee kuluneeksi 80 vuotta Lauritsalan kauppalan perustamisesta. Juhlavuosi otetaan vastaan ilotulituksella Luukkaansalmen sillalta vuoden vaihtuessa. Lauritsalan arkkitehtuurisesti ja historiallisesti merkittäviä kohteita sekä omaleimaisia asuinalueita esitellään ensi kesäksi valmistuvassa kävelykierrosoppaassa.

Lappeen kuntaan kuuluneet, Saimaan kanavan tuntumaan nousseet teollisuus- ja asuinalueet yhdistettiin vuonna 1932 Lauritsalan kauppalaksi. Kauppala sai nimensä Lauritsalan kylästä, jonne sen keskusta pääosin muodostui. Toimittuaan 35 vuotta itsenäisenä kauppalana Lauritsala liitettiin Lappeenrantaan vuonna 1967 samaan aikaan kuin sen emäpitäjä Lappeekin. Nykyisin Lauritsalan kaupunginosan asukasluku on lähes 14 000.

Lauritsala-seuran puheenjohtaja Anne-Maija Laukas kertoo, että jo teollisuusyhdyskunnan syntyajoilta peräisin oleva Lauritsala-henki on vielä voimissaan.

- Yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys ovat säilyneet Lauritsalassa. Toivomme, että juhlavuoden kunniaksi julkaistava kävelykierrosopas innostaisi lappeenrantalaisia, uusia lauritsalalaisia ja myös matkailijoita tutustumaan omaperäiseen kaupunginosaamme.

Ensi kesäksi valmistuvan kävelykierrosoppaan toteuttaa Etelä-Karjalan museo yhteistyössä Lauritsala-seuran kanssa. Reitti kulkee Lauritsalan keskustasta Saimaan kanavan varrelle, Lauritsalan kartanoon, Murheistenrantaan, Hakaliin, Hovinpellolle ja Kaukaalle.

Lappeenrannan kaupungin tekninen toimi tutkii asemakaavan tarkistuksen yhteydessä, mitkä Lauritsalan rakennukset tarvitsisivat suojelumerkinnän. Tekninen toimi valmistelee myös rakennustapaohjeen kapeista kaduistaan tunnettuun puutalovaltaiseen Hakaliin, joka alun perin muodostui sahatyöläisten asuinalueeksi 1900-luvun alussa.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri järjestää juhlavuoden aikana kirkkokonsertin Lauritsalan kirkossa.
Lauritsala-seura valitsee juhlavuonna Vuoden Lauritsalalaisen sekä järjestää kaupunginosansa lapsille ja nuorille valokuvakilpailun "Miun Lauritsala".


LISÄTIETOJA

Lauritsala-seura
puheenjohtaja Anne-Maija Laukas
puh. 040 519 0107
anne-maija.laukas@pp.inet.fi

Lappeenrannan kaupunki
kansliasihteeri Marja Anttila
puh. 040 740 4226
marja.anttila@lappeenranta.fi

 

Tiedote, Lappeenrannan kaupunki 27.12.2011

(Kuva Pekka V. Virtanen)

 

LAURITSALAN RAKENNUKSIA HALUTAAN SUOJELLA

Tekninen toimi tutkii, mitkä Lauritsalan rakennukset tarvitsisivat suojelumerkinnän. Lisäksi Hakalin asuinalueelle halutaan laatia rakennustapaohje alueen ilmeen säilyttämiseksi.

Lappeenrannan kaupungin tekninen toimi tutkii Lauritsalan asemakaavan tarkistuksen yhteydessä, mitkä Lauritsalan rakennukset tarvitsisivat suojelumerkinnän.

Lauritsala-seuran puheenjohtajan Anne-Maija Laukkaan mukaan asia on kaivannut tarkistamista jo pitkään.

- Jotkut rakennukset, jotka eivät välttämättä tarvitsisi suojelua, ovat saaneet suojelumerkinnän, kun taas esimerkiksi Lauritsala-talo on ilman suojelumerkintää, sanoo Lauritsala-seuran puheenjohtajn Anne-Maija Laukas.

Lauritsala-talo on 30-luvulla rakennettu funkkistyylinen rakennus.

- Omaa aikakauttaan kuvaava rakennus. Tuskin sitä purkamaan ruvetaan, mut eihän tulevista sukupolvista toisaalta voi tietää, Laukas sanoo.

Hakaliin rakennusohjeet

Tekninen toimi valmistelee myös rakennustapaohjetta puutalovaltaiseen Hakaliin. Alue muodostui alun perin sahatyöläisten asuinalueeksi 1900-luvun alussa.

- Halutaan ohjeet, jotka velvoittaisi säilyttämään osan vanhoista rakennuksista ja jos purkamaan lähdetään, niin ihan uusien rakennuksien tulisi sopia ympäristöön. Ei liian uudenaikaista, ei liian isoa, Laukas avaa.

Vuodenvaihteessa Lauritsalan kauppalan perustamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta.

 

(YLE Etelä-Karjala 27.12.2011)

 

KYLILTÄ KARTANOLLE TAPAHTUMAN AVAJAISET 19.8.2011

Hyvät Lauritsalan ystävät!

 

Paras kirja, jonka olen viimeksi kuluneen vuoden aikana lukenut, on Lauritsalan poikien muistelmateos Haitanneeko tuo mittää. Kirjan aikaansaaminen sinänsä on jo mahtava kulttuuriteko ja se, että kirjoittajat ovat tavallisia Lauritsalan poikia, on erityisen arvokasta. Kerronta on herttaista ja loistava kuvitus herättää myönteisiä tunnekuohuja. Kirjassa kaikki on minulle erittäin tuttua.

 

Aika kultaa muistot, ja ikävuodet lisäävät kiinnosta omiin juuriin. Lauritsalalla on hellä paikka sydämessäni. Aina sanan Lauritsala kuullessani syntyy mielikuva turvallisuudesta, lämmöstä ja ystävällisyydestä. Olenhan saanut viettää täällä onnellisen ja turvallisen lapsuuden. Lämpö taas liittyy aina aurinkoisiin lapsuuden kesiin Pappilanniemen uimalaitoksella, ja ystävällisyyden mielikuvaa rakentavat sukulaiset, ystävät, tuttavat ja eteläkarjalainen kansanluonne. Täällä voi ryhtyä juttusille tuntemattoman kanssa linja-autopysäkillä ilman että leimataan hulluksi tai humalaiseksi. Mikään paha ei nouse päällimmäiseksi, ja ystävien kuolemakin on lientynyt vuosien varrella helläksi kaipaukseksi.

 

Olen joskus leikitellyt ajatuksella paikannimien kauneuskilpailusta. Kruunaisin tietenkin missiksi Lauritsalan. Se on kauniin kuuloinen ja hyvän näköinen. Sen suloisuutta korostaa au-diftongi. Vokaalien yhdistelmäthän tekevät kielestä kaunista. Suomen kielen kauneimmaksi sanaksi on äänestetty äiti. Nimen kauneus ei tietenkään synny pelkistä ulkoisista tekijöistä vaan myös sisällöstä eli siitä, millaisia mielenliikkeitä sana itse kussakin herättää.

 

Minulle Lauritsala on aivan ylivertainen. Se on synnyin- ja koulukauppalani ja täällä olen elänyt elämäni herkimmän ajan. Synnyin talvi- ja jatkosodan välissä vuonna 1940 Kaukaan tehtaan sairaalassa ja olen vuonna 1953 perustetun Lauritsalan yhteiskoulun ensimmäisiä ylioppilaita.

Perintöprinsessojen paikkaa sanojen kauneuskilpailussa tavoittelisivat sitten Helsinki ja Savitaipale. Helsinki on missiainesta monella tapaa. Siellä olen asunut suurimman osan elämästäni, opiskellut, perustanut perheen ja tehnyt elämänurani hyvässä Yleisradiossa. Savitaipale taas oli 50-luvun kesämökkipaikkakuntamme ja siihen liittyy paljon kaunista.

Ihmisen kotiseutu mielletään yleensä niin, että se on sama kuin hänen synnyinseutunsa.

 

Tässä yhteydessä voisimme kuitenkin hiukan muuttaa ja laajentaa tätä tulkintaa niin, että ihmisen kotiseutu on se, missä hänen kotinsa kulloinkin on. Ennen vanhaan synnyttiin, elettiin ja kuoltiin samalla paikkakunnalla, jopa samalla kylällä. Toki muuttajiakin on aina ollut. On menty valtamertenkin taa. Tuntuu kuitenkin siltä, että nykyisin asuinpaikkaa vaihdetaan useammin kuin ennen. Minulle Helsinki on elämäni toinen asuinkotikunta, mutta esimerkiksi poikani, paljasjalkainen helsinkiläinen, on ehtinyt asua ja työskennellä jo viidessä maassa ja kahdessa maanosassa. Meille junan tuomille helsinkiläisille ehtii elämän aikana kertyä useitakin kotikyliä. Minulle oman kodin liesi on loimunnut puolen vuosisadan aikana Töölössä, Vallilassa, Kulosaaressa, Lauttasaaressa, Myllypurossa, Vuosaaressa ja nykyisin Vartiokylässä. Siellä Puotilan kartanon entisillä pelloilla olen viihtynyt pisimpään kuin missään muualla koskaan.

 

Monelle muuttajalle uusi kotiseutu tulee yhtä rakkaaksi kuin entinen. Ihminen juurtuu sinne, minne hän rakentaa kotinsa, missä tekee työnsä ja missä hänen läheisensä ja ystävänsä ovat. Itse en voi enää kuvitella muuttavani takaisin synnyinseudulleni, vaikka se kuinka rakkaalta tuntuu. Kaksikymmentä vuotta Lauritsalassa ja viisikymmentä vuotta Helsingissä ovat tehneet sen, että Lauritsala säilyy hautaan asti kauniina kuvajaisena muistin sopukoissa, ja sinne joutuvat jäämään lapsuuden leikit ja maisemat mieltä lämmittämään.

 

Arvi Lind Lauritsalan kartanolla 19.8.2011

 

UUDEN VUODEN PUHE

Hyvät lauritsalalaiset!

 

Vartti Etelä-Karjalan toimittaja kysyi minulta mitä on paljon puhuttu Lauritsala-henki. Vastasin hänelle, että se on suunnattoman suurta yhteisöllisyyttä, jota täältä Lauritsalasta löytyy. Eräs kaupungin johtavista virkamiehistä sanoi kerran minulle, ettei hän ole missään tavannut sellaista yhteishenkeä ja yhteisten asioiden puolesta toimimista kuin Lauritsalassa. Lauritsala-henki on arvokas pääoma, jota kannattaa vaalia.

 

Lauritsala-henki on aikaansaanut vuonna 2010 useita asioita, joista mainitsen muutamia:

 

Lauritsalan alueraati valittiin vuoden 2010 Asukastoimijaksi. Ensimmäistä kertaa jaetun tunnustuksen perustelujen mukaan alueraati on toiminut aktiivisena asukasvaikuttajana ja oman alueensa vahvana puolestapuhujana. Raati on myös pitänyt aktiivisesti yhteyttä kaupunkiin ja sen tekemät esitykset kehittämistoimenpiteistä ovat olleet toteuttamiskelpoisia.

 

Suomen lukiolaisten liitto ja Suomen messut palkitsivat tuhannen euron stipendillä Lauritsalan lukion oppilaskunnan kouludemokratian ja yhteisöllisyyden edistämisestä. Oppilaskunnan edustajat kävivät Helsingissä Studia-messuilla vastaanottamassa kulttuuriministeri Stefan Wallinin luovuttaman palkinnon.

 

Tänä vuonna on aloitettu uudestaan 2000-luvun alussa toteutettu Kylä pitää huolta lapsistaan -projekti. Projektin tarkoituksena on, että ympäröivä yhteisö puuttuu riittävän varhain lasten ja nuorten ongelmiin. Vuosi 2010 on käytetty suunnitteluun ja tarkoitus on, että alkavana vuonna projektin toteutus todenteolla alkaa.

 

Olemme pystyneet vaikuttamaan Lauritsalan kartanon alueen kaavoitukseen niin, että kaava kunnioittaa enemmän kulttuurillisia arvoja. Saimaan kanavan matkailupuistohankkeen suunnitteluun on osallistuttu aktiivisesti. Lauritsalaan on talkootyöllä rakennettu koirapuisto. Lauritsalalaiset ovat myös olleet erittäin aktiivisesti puolustamassa oman lukion säilymistä.

 

Tässä siis vain joitakin vuoden 2010 aikaansaannoksia. Vuosi 2011 tuo tullessaan monia Lauritsalaan vaikuttavia projekteja ja asioita, joista ehkä suurimpia ovat seuraavat:

 

Muukon tuulivoimapuiston rakentaminen alkaa loppuvuodesta. Alueelle tulee seitsemän tuulivoimalaa ja sähköasema. Rakennusluvat voimaloille on jo myönnetty ja tuulen mittaus on meneillään.

 

Lauritsalan aluekeskuksen kehittämiseksi tehdään työtä. Kaksoisraiteen rakentaminen tekee mahdolliseksi paikallisjunaliikenteen aloittamisen. Yksi paikallisjunan pysäkeistä tulee Lauritsalaan. Asiasta käynnistetään selvitystyö.

 

Lauritsalan päiväkodin rakentamisen koulukeskuksen yhteyteen pitäisi alkaa jossain vaiheessa tulevaa vuotta. Uusi tarjouspyyntökierros rakentajille on meneillään.

 

Vaikka Lauritsalan alueen kouluratkaisut tehdään vasta vuonna 2013, on asian valmistelu jo alkanut. Muukonniemen ja Kanavansuun koulut vaativat vähintäänkin peruskorjausta. Mustolan koulu on jo osittain käyttökiellossa ja Partalassa on melkein sama tilanne. Kaupunki ei tule peruskorjaamaan kaikkia näitä kouluja Osa Mustolan koulun oppilaista on jo siirretty Lauritsalan koulukeskukseen ja on suuri todennäköisyys, että edellä mainituista kouluista joudutaan siirtämään useampia luokkia Lauritsalaan. Tämä enteilee suunnitelmia Lauritsalan lukion alasajosta ja lakkauttamisesta.

 

Nyt tulisi kaikkien lauritsalalaisten olla erittäin aktiivisia ja painostaa kaupungin virkamiehiä ja päättäjiä kiirehtimän ns. Pontuksen koulun rakentamista korvaamaan kunnostuskelvottomat pikkukoulut. Uudelle koululle on tehty investointivaraus vuosille 2013 - 2015. Koulun rakentamista tulisi ehdottomasti aikaistaa, jotta lapsemme eivät joutuisi opiskelemaan epäterveellisessä ympäristössä. Pontuksen koulu pitää rakentaa riittävän suureksi, jotta tilojen tarve ei aiheuta paineita Lauritsalan lukion lakkauttamiseen Uuteen koulun pitää myös mahtua lapset, jotkaa muuttavat Ilottulaan alueen uudisrakentamisen myötä.

 

Lauritsala on elinvoimainen aluekeskus, jossa asukkailla on mahdollisuus ja oikeus palveluihin, työntekoon, asumiseen ja viihtyisään ympäristöön.

 

Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Meillä kaikilla on siis sekä oikeus että velvollisuus vaikuttaa oman ympäristömme tilaan. Hyvä ympäristö lisää asukkaiden hyvinvointia. Tieto oman lähiympäristön historiasta ja nykypäivästä lisää asuinalueemme arvostusta. Tehokkaimmin tätä tietoa saa ja pystyy vaikuttamaan asioihin toimimalla paikallisissa yhdistyksissä kuten Laurisala-seurassa tai Lauritsalan alueen asukasyhdistyksessä.

 

Lopuksi haluan lausua teille pienen ajatelman:

 

Tänä iltana, uuden vuoden kynnyksellä, kuiskasin pienen toiveen: Anna meille kaikille kaikkea hyvää tulevaan vuoteen! Anna tähti oppaaksi eteenpäin johdattamaan, kuu tietä valaisemaan ja aurinko lämpöä antamaan. Anna iloa päiviin, anna uskoa ihmeisiin, anna enkeleitä rinnalle kulkemaan.

 

Haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää uutta vuotta!

 

(Lauritsala-seuran puheenjohtajan Anne-Maija Laukaksen puhe uuden vuoden tilaisuudessa, jonka järjestivät Lauritsala-seura, Lauritsalan alueen asukasyhdistys ja Lauritsalan seurakunta 31.12.2010 klo 21 Lauritsalan VPK:n pihalla)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERINTEIDEN KUNNIOITTAMINEN EI TARKOITA VANHASSA ROIKKUMISTA

Vartin kysymykset Lauritsala-seuran puheenjohtaja Anne-Maija Laukakselle

 

Lappeenrannan kaupungin kotisivujen mukaan Lauritsalassa elää ja vaikuttaa Lauritsala-henki. Mitä se tarkoittaa?

- Erittäin suurta yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on aistittavissa asioiden toteuttamisessa. Lauritsala-henki on varmasti vanhan kauppalan peruja.

Mitä Lauritsala-seura tekee tämän hengen ylläpitämiseksi?

- Huolehdimme ympäristön kehittämisestä ja asukkaiden hyvinvoinnista sekä historian ja nykypäivän tallentamisesta. Seuramme on kotiseutuyhdistys, joten haluamme myös kunnioittaa perinteitä.

Mitä eroa on Lauritsala-seuralla ja Lauritsalan alueen asukasyhdistyksellä?

- Lauritsala-seuran toiminta kohdistuu ehkä enemmän kulttuuriin ja henkiselle puolelle. Asukasyhdistyksen toiminta on taas keskittynyt rakennetun ympäristön säilyttämiseen ja kehittämiseen.

Minkä epäkohdan korjaisit Lauritsalassa, jos sinulla olisi käytettävänäsi rajattomat resurssit?

- Aluekeskuksen palveluja on varaa parantaa. Palveluiden taso ja saatavuus on tällä hetkellä tyydyttävää, kun pankkipalveluja on supistettu ja Kelan toimistokin lopettanut. Aluepalvelupiste olisi yksi tapa parantaa palveluja.

Mitkä taas ovat seikkoja, jotka eivät kaipaa korjaamista?

- Lauritsalan koulukeskus on hyvä esimerkki. Puolitoista vuotta sitten valmistuneen peruskorjauksen myötä yläkoulu ja lukio ovat nykyaikaiset ja toimivat.

Kuinka kauan olet itse asunut Lauritsalassa?

- Nykyisessä osoitteessa 21 vuotta.

Olet myös aikaisemmin ollut mukana Lauritsala-seuran toiminnassa. Mitä olet oppinut seuran pitkäaikaiselta puheenjohtajalta Seppo Nevalaiselta?

- Ainakin sen, miten tärkeää kotiseututyö on. Se ei tarkoita vanhassa roikkumista, vaan perinteiden kunnioittamista nykypäivää eläen.

Mitä aiot tuoda seuran toimintaan?

- Kehittää sitä niin, että saisimme entisestään laajennettua jäsenpohjaamme. Tällä hetkellä seurassa on kolmisensataa jäsentä.

Lähetä vielä terveisesi lauritsalalaisille lauseella, johon sisältyvät sanat Lauritsala-seura, joululahja, tulevaisuus ja perinteet.

- Lauritsala-seura toivoo joululahjaksi kaikille lauritsalalaisille hyvää tulevaisuutta perinteitä kunnioittaen.

 

(Vartti Etelä-Karjala 22.12.2010)