Asukas- ja aluetoiminta

Yhteystiedot

Sirkiä Juhani puheenjohtaja
Ratsukatu 5
53600 Lappeenranta
juhani.sirkia@quicknet.inet.fi
p. 040 5725530

Facebook

Klikkaa alla olevaa linkkiä ja pääset Leirin ja Pallon Facebook -sivulle.

Työtä nuorille

Nuori 15-17-vuotias!  Oletko Leirin tai Pallon asuva ja vailla kesätyötä?  Laita itsestäsi tietoa 15.6.2017 mennessä. Katsotaan jospa Sinullekin löytyisi "talkkarin" tehtäviä. Laita sähköpostilla juhani.sirkia@outlook.com

       » Lähetä sivu ystävälle

Leirin kaupunginosa (V)

Leirin kaupunginosa on syntynyt Lappeen Ihalaisten ja Mustolan kylistä kaupunkiin liitetyille maille. Jo 1819 kaupunki sai alueita Ihalaisista, ja 1838 ostettiin postimestarin leskeltä Maria Londe`nilta puolet Puhakan tilasta Mustolasta. Puhakan maat saatiin liittää kaupunkiin 1857.  Toinen puoli tilasta liittyi kaupunkiin 1800-luvunlopulla.

 

Jo 1913-1827 oli Lappeenrannassa pidetty Viipurin rykmentin ja 1854-1868 ruotuväen harjoituksia. Vuosina 1877-1878 hyväksytyn asevelvollisuuslain mukaan Suomelle perustettiin uusi sotalaitos, ja 1880 kaupunki päätti tarjota sielle ruotuväen aiemmin käyttämiä alueita.  Kun kaupungin lähellä tiedettiin olevan leiri- ja harjoituspaikaksi sopiva kenttä, senaatti päätti järjestää sinne koko Suomen sotaväelle vakinaisen kesäleiri- ja harjoituspaikan.  Kenttää ryhdyttiin raivaamaan ja laajentamaan talvella 1882, ja ensimäiset harjoitukset pidettiin 1885, jolloin kaikki viisi suomalaista tarkka-ampujapataljoonaa saapuivat Lappeenrantaan leirille.   Tämän alueen nimenä on viime vuosisadalta peräisin olevissa kartoissa Lagerinkangas tai Leirikangas ja 1900-luvulla siitä on käytetty nimeä Leirikenttä.  Siitä on koko kaupungiosa saanut nimensä.  Nimi Leiri vahvistettiin kaupungiosan nimeksi 1967, jolloin kaikki Lappeenrannan kaupungiosat saivat virallisen nimen.

 

Leirin ensimmäinen asemakaava on vuodelta 1892, mutta se muuttui melkoisesti, kun Lappeenranta 1936 sai yleiskaavan.  Alueen nykyisissä kadunnimissä on kolme pääkerrsotumaa: vuonna 1892 vahvistettuja, vuosina 1934-1935 toimineen komitean antamia ja vuoden 1949 nimitoimikunnan antamia; näitä nuorempia on vain muutama.  Vuonna 1934 asetettu komitea loi useita nimiä, joiden aihepiirinä oli ratsuväki.   Niistä on jäljelllä enää Ratsukatu ja Kannuskatu.; muut hävisivät, kun alueen elteläosa 1945 muutettiin tehdaskortteleiksi ja useita 1936 vahvistettuja katuja poistettiin asemakaavasta. 

 

Leirin kaupungiosan pohjoisosassa on kasarmialue. 1889 keisari antoi julistuksen suomalaisen rakuunarykmentin perustamisesta. Lappeenrannan kaupunki päätti luovuttaa sille maata kasarmialueen rakentamiseen, ja työt aloitetiin jo heti rykmentin perustamisvuonna.  Kasarmialueen kadunnimistön ehdoti varuskunnan komentaja vuonna 1949 toimineelle nimitoimikunnalle.

 

 

Leirin kaupungiosan katujen nimistön historiaa

 

Askolankatu, 1936. Lappeen Ihalaisten kylän Askolan talon mukaan.  Askola on Ihalaisten kantataloja, ja sen entisiä maita kuuluu Leirinkaupungiosaan.  Nimi on poistettu asemakaavasta vasta 1980, mutta katu jäi teollisuuden alle jo 1945.

 

Helsingintie, 1949.  Helsinkiin päin menevä ulosmenotie. -Peltolassa ja Kiviharjussa kadun aiempi nimi oli Karjalantie.

 

Ihalankatu, 1936.  Lappeen Ihalaisen kylän Ihalana talon mukaan.  Ihala on Ihalaisten kantataloja, ja sen entisiä maita kuuluu Leirin kaupungiosan.  Vuoteen 1945 katu oli nykyistä pidempi.

 

Imatrankatu, 1892.  Ryhmänimi: Suomen paikkakuntia.  Vrt. , että samassa asemakaavassa viereisen kadun nimi on Vuoksenkatu ja Pallossa sijaitsee samaan aikaan nimensä saanut Lapinkatu.  Imatrankatu oli nykyisen Rakuunatien paikkeilla.  Poistettu asemakaavasta 1936.

 

Kalpakatu, 1936.  Ryhmänimi: ratsuväkeen liittyviä nimiä.  Katu oli Suonionkadun ja Ihalankadun välissä.  Poistettu asemakaavasta 1945.

 

Kannuskatu, 1936.  Ryhmänimi: ratsuväkeen liittyviä nimiä

 

Kasarmikatu.  Kasarmialueen laidassa kulkevan Liisakankadun osan nimi 1936-1949. Nimeä ei ole vahvistettu, ja se poistettiin 1949, jolloin kadun nimi yhtenäistyi.  Kts Pallo (IV) ja Liisankatu.

 

Keihäskatu, 1936. Ryhmänimi: ratsuväkeen liittyvä.  Latu oli Suonionkadun ja Ihalankadun välillä.  Poistettiin asemakaavasta 1945.

 

Kenttäkatu. 1900-luvun alussa laaditussa vuoden 1892 asemakaavan lisäysehdotuksessa tämä nimi oli pienellä Vuoksenkadun ja Korkkitehtaankadun välisellä kadulla.   Kaavaa ei vahvistettu.  1945-1949 nimi oli nykyisellä Teollisuuskadulla.  Kenttäkatu nimi johtuu kadun sijannista lähellä Leirikenttää.

 

Kilpikatu, 1936.  Ryhmänimi: ratsuväkeen liittyviä nimiä.  Katu oli Suonionkadun ja Ihalankadun välillä.  Poistettiin asemakaavasta 1945.

 

Kivenkatu, 1936.  Kirjalija Aleksi Kiven (1834-1872) kunniaksi.  Nimenaihe saatiin Leirin kaupungiosassa ja lähitienoilla jo aiemmin olleista suomalaisista suurmiesten mukaan annatuista kaudunnimistä (Ahlqvistinkatu, Lönnrotinkatu, Runeberginkatu, Suonionkatu)

 

Korkkitehtaankatu.  Katu ja nimi ovat 1900-luvun alussa laaditussa vuoden 1892 asemakaavan lisäysehdotuksessa.  Katu kulki tässä kartassa.  Runeberginkadun jatkeena länteen pitkin ns. Korkkitehtaanrantaa.   Sekä rannan että kadun nimi johtuvat rannalla 1900-luvun alkuvuosina tomineesta korkkitehdas Minervasta.   Asemakaavaehdsotusta,jossa katu on, ei ole vahvistettu.

 

Kullervonkatu.  Toivonkadun vanha nimi.

 

Lavolankatu, 1945.  Katu sijaitsee Leirin kaupungiosan laidassa ja se on Leirin kaduista lähinnä Lavolan kaupungiosaa ja entistä Lappeen Lavolan kylän alueita.  Jo vuonna 1936 vahvistetussa asemakaavassa oli Lavolankatu, mutt kulki nykyisen Lentäjäntien länsipäästä vinosti Suonionkadun eteläpäähän.  Vuoden 1945 asemakaavajärjestelyjen yhteydesäsä nimi tuli nykyiselle paikalle.

 

Leirikatu, 1892 asussa Leirinkatu.  kaupungiosan läsipuolella olevan Leirikentän (nyk. lentokenttänä) mukaan.  Nimestä Leiri ks. myös kaupungiosan esittelyä.  Asuun Leirikatu kadunnimi vakiintui jo 1900-luvun alussa ja vahvistettiin 1936.

 

Lentäjäntie, 1949.  Katu sijaitsee lentokentän laidassa.  1936 kadulle vahvistettiin nimi Mustolankatu:  Leirin kaupungiosa on syntynyt Lappeen Ihalaisten ja Mustolan kylienmaille.  Vuoden 1949 kadunnimikomitea piti kuitenkin vanhaa nimeä epäonnistuneena ja muutti sen.

Liisankatu.  IV kaupungiosa eli Pallossa

 

Lönnrotinkatu, 1892.  Kalevalan kokoojan ja suomen kielen professorin Elias Lönnrotin (1802-1884) mukaan.  Ryhmänimi: suomalaisia suurmiehiä.

 

Maneesikatu, 1973. Kadun varrella olevan rakuunarykmentille kuuluneen entisen ratsastusmaneesin mukaan

 

Marjankatu, 1892 asussa Mariankatu.  Nimi kuuluu ilmeisesti Venäjän keisarihovin kunnioittamiseksi annettuihin kadun nimiin. Venäjän keisarina oli nimen antamisen aikaan Aleksanteri III, jonka puoliso oli Tanskan kuninkaan Kristian IX:n tytär, keisarinna Maria Fedorovna (1847-1928). Vrt että vuoden 1892 asemakaavassa oli myös Aleksanterinkatu, kts. Valtakatu.  Vuonna 1934 asetettu toimikunta muokkasi nimen suomalaisempaan asuun, joka vahvistettiin 1939.

 

Marssitie, 1973.  Katu sijaitsee varuskuntaalueen laidassa

Mustolankatu.  Lentäjäntien vanha nimi.  Ks Lentäjäntie.

 

Oikotie.  Katu ja nimi esiintyvät 1900-luvun alkupuolella laaditussa vuoden 1892 asemakaavan lisäysehdotuksessa.  Katu oli kartassa oikotie Leirikadulta Saimaan rantaan päin Vuoksenkadulle.  Tätä asemakaavaa ei vahvistettu.

 

Puhakankatu, 1945.  Lappeen Mustolan kylän Puhakan talon mukaan.  Puhakka on Mustolan kantataloja,ja sen entisiä maita kuuluu Leirin kaupungiosaan.  Nimen ehdotti jo 1934 asetettu komitea, mutta katu perustettiin ja nimi vahvistettiin vasta 1945.

 

Päätie, 1949.  Kasarmialueen pääkatu, joka kulkee alueen halki.  Nimi on annettu varuskunnan komentajan ehdostuksesta.  Päätieltä Liisankadule tullaan pääportin läpi.

 

Rajakatu.  Katu ja nimi esintyvät 1900-luvun alussa laaditussa vuoden 1892 asemakaavan lisäysehdotuksessa.  Katu oli kartassa Suomen sotaväen sairaala-alueen rajana.  Tätä kaavaa ei vahvistettu.  1916 laaditusssa asemakaavasuunnitelmassa saman kadun nimenä oli Sairaalakatu.  Kts. Sairaalakatu.

 

Rakuunatie, 1949.  Katu on rakuunarykmentin kasarmialueella.  Nimi on annettu varuskunnan komentajan ehdotuksesta. – Vuoden 1892 asemakaavassa näillä main sijaitsi Imatrankatu.

 

Ratsukatu, 1936.  Ryhmänimi:  ratsuväkeen liittyviä nimiä.  1935 nimiä asemakaavaan suunnitelllut kaupunginhallituksen yleisjaosto ehdotti nimen asussa Ratsuväenkatu, mutta kaupunginhallitus muutti sen lyhyemmäksi.

 

Runeberginkatu, 1892  Runoilija Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) mukaan.  Ryhmänimi: suomalaisia suurmiehiä.


Sairaalakatu, 1916.  Laaditussa asemakaavasuunnitelmassa ollut katu ja nimi (nimi on kirjoitettu Sairalankatu)  Katu kulki kartassa sotilassairaalan alueen laidassa.  Kaavaa ei vahvistettu. – 1900-luvun alussa laaditussa asemakaavaehdotuksessa saman kadun nimenä oli Rajakatu.  Kts Rajakatu.

 

Savonkatu, 1936.  Ryhmänimi laaditussa asemakaavaehdotuksessa ollut katu, joka kulki kartassa Imatrankadun päästä Vuoksenkadun poikki Aleksanterinkatuu.  Kaavaa ei vahvistettu.

 

Silakatu, 1936.  Ryhmänimi:  ratsuväkeen liittyvä nimiä.  Katu oli Simolantien ja Kalpakadun välissä.  Poistettiin asemakaavasta 1945.

 

Suonionkatu, 1892.  Runoilijanimeä Suoni käyttäneen professori Julius Krohnin (1835-1888) mukaan.  Ryhmänimi: suomalaisia suurmiehiä.

 

Taitekatu, 1916.   Laaditussa asemakaavaehdotuksessa ollut katu, joka sijaitsi kartassa Leirikadun ja Savonkadun välissä.  Kaavaa ei vahvistettu.

 

Tapionkatu, 1892.  Nimi kuuluu vuonna 1892 eri puolille kaupunkia annettujen kalevalalaisten kadunnimien ryhmään.  Katu oli nykyisen Toivonkadun seutuvilla.

 

Teollisuuskatu, 1949.  Katu sijaitsee teollisuusalueen keskellä.  Aikaisempi nimi kenttäkatu johtui sijainnista lähellä Leirikenttää.  Vanhan nimen ehdotti nimiä suunnitellut toimikunta 1935, mutta katu tuli asemakaavaan ja nimi vahvistettiin vasta 1945.  Vuonna 1949 työskennellyt nimikomitea katsoi, että nimi Teollisuuskatu kuvasi katua paremmin kuin vanha nimi.

 

Toivonkatu, 1968.  Vuonna 1929 laaditussa kartassa kadulla oli nimi Kullervonkatu.  Tämä nimi kuului eri puolille kaupunkia annettujen Kaleva-aiheisten nimien ryhmään; se vahvistettiin 1939.  Lappeenrannan ja Lauritsalan alueliitoksen yhteydessä nimi jouduttiin muuttamaan, koska Lauritsalassa oli Kullervonkatu yhtenäisellä Kaleva-niien alueella, joka haluttiin säilyttää.  Nimi Toivonkatu on annettu Lappeenrannan kaupunginsihteerin Toivo Härkösen (s. 1912, kaupunginsihteerinä 1946-1976 kunniaksi).

 

Tykkitie, 1949.  Katu on varuskunta-alueella.  Nimi on annettu varuskunnan komentajan ehdotuksesta.

 

Upseeritie,1949.  Katu on varuskunta-alueella, ja sen varrella sijaitsee upseerien asuntoja ja upseerikerho.  Nimi on annettu varuskunnan komentajan ehdotuksesta.  Epävirallisessa käytössä se on ollut jo ennen vuotta 1949.  Upseeritieltä Valtakadulle johtaa Upseeriportti.

Valtakatu, 1939. Katua ruvettiin suunnittelemaan 1880-luvulla,ja suunnitelmissa siitä käytettiin joksus nimeä Albertsgatan kaupungin pormestarin Albert Schogsterin mukaan ja Pulsankatu, koska se oli vanhan Pulsan maantien paikalla ja vei Pulsaan päin.  1892 kadun nimeksi vahvistettiin Alaeksanterinkatu Venäjän tuolloisen keisarin Aleksanteri III:n (hallitsijana 1881-1894) kunniaksi.  1934 asetettu kadunnimiä pohtinut toimikunta päätti suomalaistaa nimen.  Ehdolla olivat nimet Saimaankatu, Lapvedenkatu, Lappeenkatu ja Valtakatu, joista kadun keskeisestä sijainnista ja suuruudesta johtuva Valakatu kaupungihallistuksen toisessa käsittelyssä voitti.  Nimi vahvistettiin 1939. 

 

Vuoksenkatu, 1892.  Ryhmänimi:  Suomen paikkakuntia. Vrt. , että samassaasemakaavassa viereisen kadun nimi oli Imatrankatu ja Pallossa sijaitsee samaan aikaan nimensä saanut Lapinkatu.   Vuoksenkatu on poistettu asemakaavasta 1936.

 

Yrjönkatu, 1892.  Ilmeisesti nimi liittyy tässä asemakaavassa eri puolille kaupunkia annettuihin kadunnimiin, joiden aihepiirinä oli etunmistö.

 


Lähde:  Etelä-Karjalan Museon 9 julkaisusarja, Lappeenrannan kadunnimet, Laila Lehikoinen, 1982.

 

Ruotsin lahjatalot 1940-1941

Sotien jälkeisen jälleenrakentamisajan ensimmäinen vaihe oli välirauhan aikaan vuonna 1940.  Tuhoutuneiden asuinrakennusten tialle tarvittiin kipeästi uusia, kun yli 400 000 evakkoa vailla kotia.  Ruotsi lahjoitti sodasta toipuvalle Suomelle ensihätään 2000 omakotitaloa ns. Ruotsinlahjatalot, joita on 75 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Lappeenrannan kaupunki vastaanotti näitä Ruotsinlahjataloja 22 kpl ja nille tontit osoitettiin Leirinn kaupunginosasta Ratsu- ja Ihalankadulta.

Asuntojen tarpeesta kertoo mm. se, että Ruotsinlahjatalojen pohjapinta on 66 m2 ja tuohon sijoittui kaksi asuntoa; 1 kpl H+K ja 1 kpl OH-MH+K..  Lisäksi varsin usein 1 kpl 1 huoneinen hellahuone. eli talossa saattoi asua 3 eri perhettä ja heillä kaikilla yhteinen WC ja saunatila.

Näistä taloista tarkemmin linkissä www.jyrkinen.fi/leiri

Lahjatalojen pystyttämisen organisoi Puutalo Oy; suomalaisten puunjalostusteollisuuden yritysten yhteistyöelin.  Pian tuon jälkeen saatiin käyntiin myös oma puutaloteollisuus, aluksi yhdessä ruotsalaisten kanssa.  Vuonna 1940 suunniteltiiin ensimmäinen Puutalo Oy:n tehdasvalmisteisten tyyppitalojen sarja.

Standardisoituja tyyppitaloja ns. rintamamiestaloja suunniteltiin ja rakennettiin kaikkialle Suomeen 1940- ja 1950-luvulla.  Rintamiestalojen kuten Ruotsinlahjatalojenkin pääasiallinen rakennusmateriaali oli ymmärrettävästi puu, jota rakentamiseen olli sotienjälkeisessä Suomessa tarjolla.  Sen sijaan mm. lajista oli huutava pula.

Rintamamiestalot olivat puolitoistakerroksisia, harjakattoisia ja usein näissä myös kellari. Talon asuinkerrrokseen sijoittui olohuone, makuuhuone ja keittiö.  Ullakkokerros jäi odottamaan sitä hetkeä kun perhe kasvoi tai tarvittiiin lisätilaa.  Yläkertaa tarvitsi monet mm. vuokralaista varten.

Ruotsin lahjataloista muistuttaa useallakin ulkoseinään oven yläpuolelle tai sivulle kiinnitetty Kaj Englundin vuonna suunnittelema muistokilpi, jossa teksti "Ruotsin kansalta 1940 Av svenska folket".  Mikäli olet kiinnostunut hankkimaan tuollaisen kyltin, niin ole yhteydessä tämän verkkosivun ylläpitäjään.

Tuija Ahola on Ruotsin lahjataloista on tehnyt erinomaisn Pro Gradu työn Jyväskylän Yliopistossa.  Tietokanta:  Jyväskylän yliopiston kirjasto, Hakuteoksen nimi: Ruotsin lahjatalot 1940-1941

 

TUNNETUJA LEIRILÄISIÄ

Lalli Partinen (20.8.1941), jääkiekkoilija, isännöitsijä

Lalli asui lapsuuden ja nuoruusvuotensa Leirin kaupungiosassa.

Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/Lalli_Partinen

 

Jorma Falck, Oopperalaulaja

Jorma asui aikanaan omakotitalossa Ratsukadulla.  Upea ura oopperalaulajana.

 

 

Leirin alueen kaupat 1950-170-luvulla

Silloin ennen elikkä 1940-1960-luvulla Leirin alueellakin oli valtavan paljon kauppoja elikkä voitaneen sanoa, että vähintään yksi (1) kauppa per kortteli.Millaisia kauppoja Sinä muistat Leirin ja Pallon kaupunginosasta 1940-1960-luvulta?

Minä muistan

- Valta-ja Toivonkadunkulma:  Karjalan Herkku, Simpura& Torvi, joka toi tavarat tarvittaessa myös kotiin valkoisella Toyota Corona farmariautollaan

- Marjankatu:  Marjankadulle valmistui 1957 –luvun alussa yksi kaupunkimme ensimmäisiä itsepalveluun perustuvia säästömyymälöitä  kun Ok Yhtymä avasi siihen Minimarketin.  Olihan se aika ihmeellistä kun itse sai ottaa tavaran hyllystä ja säästöhintaan.

- Marjankatu ja Suonionkadun kulma:  Tuon kulmatalon alakerrassa oli pieni kivijalkakauppa josta sai sekää hyvää palvelua että aina tuoretta ruisleipää

- Suonionkatu: Asunto Oy Yrjöntalojen valmistuttua Suonionkadulle tuli Pika Onni myymälä. Tuossa kaupassa itse emme yleensä käyneet.

- Suonionkatu:  Asunto Oy Leirikatu 19:n valmistuttua taloon asettui Kuntolan kauppa.

-Suonionkatu ja Leirikatu kulma: Leirikatu 17:ssa Tuossa matalassa talossa oli toisen Kuntolan veljeksen eli Jussi Kuntolan kauppa

- Suonionkatu ja Ratsukadun kulma: Asunto Oy Suonionkatu 23 valmistui vuonna 1950 ja siihen päätyyn valmistui kauppatilat Osuuskauppa Yhtymälle, jossa toimi myymäläpäällikkönä mm. legendaarinen Matti Hupli.

- Leirikatu:  Leirikatu 7:ssä  oli Lappeenrannan Ympäristön Osuusmeijerin kauppa

- Leirikadun ja Ihalankadun kulma:  Tuossa rakennuksessa kauppaa tekivät Kapaset. Se todellinen kauppias taisi olla Sylvi.

- Valtakatu:  Lappeen kunnantalossa oli Erkki Talkan omitaja herkku- ja sekatavarakauppa, josta kaikku lyseolaiset kävi ostamassa herkkunsa.  Erkillä oli myös kenkäkauppa Valtakadulla.

- Taipalsaarentien ja Liisankadun kulma:  Taipalsaarentie 5:ssä Lappeenrannan Ympäristön Osuusmeijerinkauppa oli näkyvällä paikalla

Näin oli ennen.  Ehkä Sinä muistat muitakin?  Muistatko mitään mukavia muistoja näistä kaupoista?

 

 

Paljon oli kauppoja Leirissä 1960 -luvulla

Silloin ennen elikkä 1940-1960-luvulla Leirin alueellakin oli valtavan paljon kauppoja elikkä voitaneen sanoa, että vähintään yksi (1) kauppa per kortteli.Millaisia kauppoja Sinä muistat  Leirin ja Pallon kaupunginosasta 1940-1960-luvulta?

Minä muistan LEIRISTÄ

- Valta-ja Toivonkadunkulma:  Karjalan Herkku, Simpura & Torvi, joka toi tavarat tarvittaessa myös kotiin valkoisella Toyota Corona farmariautollaan

- Marjankatu:  Marjankadulle valmistui 1967 –luvun alussa yksi kaupunkimme ensimmäisiä itsepalveluun perustuvia säästömyymälöitä  kun Ok Yhtymä avasi siihen Minimarketin.  Olihan se aika ihmeellistä kun itse sai ottaa tavaran hyllystä ja säästöhintaan.

- Marjankatu ja Suonionkadun kulma:  Tuon kulmatalon alakerrassa Suonionkatu 7:ssä oli pieni kivijalkakauppa josta sai sekää hyvää palvelua että aina tuoretta ruisleipää. Kauppaa tuossa kivijalassa tekivät Purasen sisarrukset.  Oisko toisen nimi ollut Selma?

- Suonionkatu: Asunto Oy Yrjöntalojen valmistuttua Suonionkadulle tuli Pika Onni valintamyymälä. Tuossa kaupassa itse emme yleensä käyneet kun lähempääkin löytyi.

- Suonionkatu:  Asunto Oy Leirikatu 19:n (Osoite Suonionkatu 19-21) valmistuttua taloon asettui L ”Voten” Kuntolan kauppa.  Viereisessä huoneistossa oli Otto Taskisen vaimon Martan pitämä kemikali- ja paperikauppa, jossa varsinkin tytöt kävivät aina hypistelemässä kaikkea uutta.  Tuon ajan tyttöjen keräysharrasteisiin kuului mm. plastiikka- ja vahakangaspalojen kerääminen. Tuon kaupan virallinen nimi oli Leirin kemikali ja lyhyttavara.

-Suonionkatu ja Leirikatu kulma: Leirikatu 17:ssa Tuossa matalassa talossa oli toisen Kuntolan veljeksen eli Jussi Kuntolan kauppa

- Suonionkatu ja Ratsukadun kulma: Asunto Oy Suonionkatu 23 valmistui vuonna 1950 ja siihen päätyyn valmistui kauppatilat Osuuskauppa Yhtymälle, jossa toimi myymäläpäällikkönä mm. legendaarinen Matti Hupli.  Tuon jälkeen myymälänhoitajaksi tuli Mutikainen.

- Leirikatu:  Leirikatu 7:ssä  oli Lappeenrannan Ympäristön Osuusmeijerin kauppa

- Leirikadun ja Ihalankadun kulma:  Tuossa rakennuksessa kauppaa tekivät Kapaset. Se todellinen kauppias taisi olla Sylvi.

- Lentäjäntie: Lentäjäntien kerrostalojen valmistuttua siipirakennukseen tuli Onnin myymälä

- Valtakatu:  Lappeen kunnantalossa oli Erkki Talkan omitaja herkku- ja sekatavarakauppa, josta kaikku lyseolaiset kävi ostamassa herkkunsa.  Erkillä oli myös kenkäkauppa Valtakadulla.

- Varuskunta-alue:  Varuskunta-alueella oli oma kauppa aina vuoteen 1970.  Tuon kaupan pitäjästä ei ole minulla tietoa. Örebron leipomo

PALLO

- Taipalsaarentien ja Liisankadun kulma:  Taipalsaarentie 5:ssä Lappeenrannan           Ympäristön Osuusmeijerinkauppa oli näkyvällä paikalla

- Taipalsaarentie 1:  Huhtisen kauppa Taipalsaarentien ja Kyllikinkadunkulmassa , kauppaa piti B ja J Huhtinen

- Taipalsaarentien varressa: T-Kauppa

- Taipalsaarentien varressa: Onnin kauppa

Näin oli ennen.  Ehkä Sinä muistat muitakin?  Muistatko mitään mukavia muistoja näistä kaupoista?

Lisäile tähän tai erikseen sähköpostilla tietoja juhani.sirkia@quicknet.inet.fi . T.Jussi Sirkiä

Juhani

Kiitos arvokkaista tiedoista.

Leirikadun ja Suonionkadun kulmassa oleva kauppa oli alunperin Kuntolan poikien isän. Hän puhui mukavaa suomi-venäjää.

  Matti J

MARKETIT 2000 –LUVULLA LEIRISSÄ

Puhakankatu:  Kauppias Ville Suni perusti ensimmäisen todellisen marketin Leirille.  Tuo Tavaratalo Tapuliksi nimetty market kasvoi vuosien varrella ja sai myöhemmin korvaajakseen E-ryhmään kuuluvan Euromarketin, mikä ei kuitenkaan kilpailussa pärjännyt.  Kiinteistöön sijoittuivat v. 2007 saksalainen Lidll ja RajaMarket.

Puhakankatu:  Etelä-Karjalan Osuuskauppa haki jo vuodesta 1988 alkaen kauppapaikkaa Prisma –konseptinmukaiselle tavaratalolle.  Tavoite oli saada kauppapaikkaa Myllymäestä onnistumatta siinä kuitenkaan.  Monien vaiheiden jälkeen Lapeenrannan kaupunkin tarjosi v. 1990 Etelä-Karjalan Osuuskaupalle sijoittaa  Prismansa Puhakankadulle, jossa sillä oli jo valmiiksi omaa RM-keskuksen liiketoimintaa.  Nuo rakennukset ja toiminnot siirrettiin pois ja hankittiin lisää liiketonttimaata merkittäväksi kasvunvaraakin ajattelen.  Leirin Prisma valmistui lokakuussa 1998 tuolloin maamme suurimmaksi Prismaksi.